Kaisa Järvelä, Aamulehti, 06.08.2026
Eesti Draamateaterin Rahamaan liput revittiin käsistä myös Tampereen Teatterikesässä. Ohjaaja Hendrik Toompere jr. uskoo suosion selittyvän sillä, että rikolliseksi päätyvän tavallisen virolaismiehen tarina on poikkeuksellisen koskettava.
Vuonna 2017 tanskalaislehti Berlingske sai käsiinsä todisteita siitä, että Danske Bankin Viron-yksikössä on pesty rikollista rahaa. Epäilyttävien rahavirtojen takaa löytyi muun muassa Britanniaan rekisteröity Lantana Trade LLP -niminen yritys, jonka jäljet johtivat Venäjän eliittiin kuten presidentti Vladimir Putinin serkkuun ja turvallisuuspalvelu FSB:hen.
Rahanpesuskandaali paisui koko Euroopan historian suurimmaksi. Paljastui, että Danske Bankin Viron-yksikön kautta oli vuosina 2007–2015 kulkenut rikollista rahaa Venäjältä, Moldovasta ja Azerbaidžanista länteen uskomattomat 200 miljardia euroa.
Rahanpesuun osallistuneita työntekijöitä pidätettiin, Danske Bankin Viron-konttorit suljettiin, ja konttoria rahanpesuvuosina johtanut Aivar Rehe löytyi syyskuussa 2019 kuolleena kotinsa pihalta. Poliisi päätyi siihen, että Rehe oli tehnyt itsemurhan.
Liput myytiin sekunneissa
Massiivinen rikosvyyhti kuulostaa dramaattisine käänteineen Hollywood-elokuvan juonelta. Elokuvan sijaan tapauksesta syntyi kuitenkin jättimenestykseksi singahtanut näytelmä. Virolaiset halusivat nähdä Hendrik Toompere juniorin Eesti Draamateaterille ohjaaman Rahamaan viime vuonna niin kiihkeästi, että Tallinnan-esitykset myytiin loppuun vain sekunneissa.
Nyt Toompere jr pystyttää työryhmänsä kanssa esitystä Teatterikesään, Tampereen Työväen Teatterin Suurelle näyttämölle. Myös täällä liput revittiin käsistä. Tampereen Teatterikesän taiteelliseen johtoryhmään kuuluva Tanjalotta Räikkä kertoi toukokuussa Aamulehdelle, että ne varattiin loppuun nopeammin kuin samana viikonloppuna Tampereella olevat Eppu Normaalin keikat.
”Tarina koskettaa ihmisiä”, Toompere jr. vastaa, kun häneltä kysyy syytä esityksen poikkeukselliseen suosioon.
Tavallisen virolaismiehen tarina
”Useimpien ihmisten on vaikea hahmottaa talousrikoksia. Ne eivät ole samalla tavalla konkreettisia kuin vaikkapa murhat”, Toompere jr. sanoo.
Rahamaan tarinaan on kuitenkin helppo samastua, koska esitys zoomaa eurojen sijaan tavalliseen virolaismieheen, kurjasta Annelinnan lähiöstä kotoisin olevaan yksinhuoltajaäidin poikaan Arturiin. Näytelmän Artur päätyy töihin Danske Bankiin ja ajautuu siellä rikastumisen vimmassaan taitavaksi rahanpesijäksi.
Toompere jr. sanoo ymmärtävänsä hyvin Arturia, vaikkei tämän ratkaisuja hyväksyisikään. ”Vielä 2000-luvun alun Virossa melkein kaikki olivat köyhiä, ja sitä oli helppo käyttää hyväksi. Kun kaikki haaveilevat rikastumisesta, joku on aina valmis venyttämään moraalinsa rajoja.”
Tie, jolta ei voi palata
Tarton yliopistossa tehdyt arvotutkimukset tarjoavat ohjaajan sanoille selkänojan. Myös niiden mukaan 2000-luvun alussa nuoret virolaiset arvostivat erityisesti materiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia.
Näytelmässä juhlien ja samppanjan täyttämästä elämästä tulee Arturille kiusaus, josta ei voi kieltäytyä. Toompere jr. tietää, että samalla tavalla kävi myös tosielämässä monelle rahanpesuskandaaliin sekaantuneelle virolaiselle.
Ja kun soppaan oli kerran hypännyt, entiseen ei voinut enää noin vain palata. Kun Danske Bankin oikeat tallinnalaiset työntekijät aikanaan yrittivät lähteä selvittämään epäilyttävän Lantana Trade LLP -yhtiön taustoja, venäläiset alkoivat uhkailla heitä ja varoittivat liikkumasta iltaisin yksin ulkona.
Ei vain virolainen skandaali
Toompere jr. ajattelee, että Danske Bankin rahanpesuskandaaliin tiivistyy jotain olennaista Viron lähihistoriasta ja maan erityislaatuisesta asemasta lännen ja idän välissä. ”Itsenäistymisen jälkeen halusimme kovasti olla länsimaa, mutta vanhoista tavoista ei noin vain päässyt eroon.” Pientä idän ja lännen välissä kipuilevaa maata oli helppo käyttää hyväkseen.
Toisaalta Toompere jr. muistuttaa, ettei rahanpesuvyyhti ollut vain virolaisten skandaali. Hän uskoo, että emokonttorissa Tanskassa tiedettiin väkisinkin jo vuosikausia jollain tasolla, mitä Viron-konttorilla tapahtui, mutta tulovirroista ei haluttu luopua.
Toompere jr. uskoo myös, että vastaavia rahanpesuskandaaleja piileskelee jatkuvasti jossain päin maailmaa. ”Raha on kuin joki. Se tykkää liikkua ja löytää kyllä aina uomansa”, hän sanoo.
Melkein pelottava hurmos
Hyvän aiheen ja koskettavan näkökulman lisäksi esimerkiksi musiikilla, elokuvan keinoilla ja liveyhtyeellä kuorrutettu Rahamaa on monella tavalla poikkeuksellinen ja poikkeuksellisen kansainvälinen suurtuotanto, jonka toteuttamisen Tarton kulttuuripääkaupunkihanke onnekkaasti mahdollisti vuonna 2024.
Näytelmää on alusta asti ollut helppo tulla katsomaan myös ulkomailta, koska kaikki esitykset on Virossakin tekstitetty englanniksi.
Hyvistä lähtökohdista huolimatta Toompere jr. ei uskaltanut etukäteen ennakoida Rahamaalle suursuosiota. ”Oli jopa vähän pelottavaa seurata, miten ihmiset jonottivat Tallinnassa epätoivoisesti lippuja ja olivat valmiita tekemään melkein mitä tahansa nähdäkseen esityksen.”
Nyt kymmeniä esityksiä myöhemmin on jo helpompi huokaista, kun ihmiset vaikuttavat edelleen olevan yhtä innoissaan näytelmästä.
Tampereelle pääsemisestä Toompere jr. on ylpeä. Samoin siitä, että seuraavaksi Rahamaa lähtee Riiaan. ”Tuntuu hienolta, että ihmiset haluavat nähdä esityksen. Onhan se aika kiva palaute omasta työstä.”
Rahamaa Tampereen Teatterikesässä Tampereen Työväen Teatterin Suurella näyttämöllä perjantaina 7. elokuuta ja lauantaina 8. elokuuta. Esitykset on loppuunvarattu.